Psyykkisiä puolustuskeinoja

Ihmiset suojaavat mieltään psyykkiseltä kuormitukselta eri keinoin. Psyykkisten puolustuskeinojen avulla säädellään mielen tasapainoa ja yritetään estää tai vähentää kuormituksen aiheuttamaa ahdistuneisuutta. Psyykkistä suojautumista tapahtuu esimerkiksi siten, että henkilö lykkää kuormittavat ajatukset pois mielestään parempana ajankohtana käsiteltäväksi tai huumorin avulla, korostamalla epämiellyttävän asian ironisiakin puolia. Näiden tavanomaisten, realististen ja hallintaa sisältävien mielentilan säätelykeinojen lisäksi puolustuskeinot voivat olla joskus realiteetteja tai merkityksiä muuttavia. Asia tai tapahtuma voi olla esimerkiksi niin vaikeasti hyväksyttävä tai tuskallinen, että se pidetään poissa mielestä kieltämällä sen olemassaolo.

Psyykkisten defenssimekanismien eli defenssien tai puolustusmekanismien katsotaan olevan tiedostamattomia ja automaattisia mielen tasapainon sopeutumiskeinoja (pääosin). Tietoisiin pyrkimyksiin perustuvia keinoja käsitellä ongelmia, hallita stressiä ja tunteita nimitetään coping-keinoiksi.

 Joitakin defenssejä (II-VI)

Siirtäminen (displacement). Henkilö kohdistaa tunnereaktion johonkin toiseen henkilöön.

Torjunta (repression). Henkilö karkoittaa tietoisuudesta liian häiritsevät tai kivuliaat ajatukset, tunteet tai kokemukset.

Älyllistäminen (intellectualization). Henkilö käyttää kohtuutonta käsitteellistä ajattelua välttääkseen häiritseviä tunnetiloja.

Idealisaatio. Henkilö liittää liioitellun myönteiset ominaisuudet itseensä tai muihin henkilöihin. Yksi esimerkki vähäisen vääristymän käytöstä.

Arvon mitätöiminen (devaluation). Henkilö liittää liioitellun kielteisiä ominaisuuksia itseensä tai muihin henkilöihin.

Kieltäminen (denial). Henkilö suojautuu kieltämällä epämiellyttävät tosiasiat, on kykenemätön myöntämään niitä. Voi esiintyä esimerkiksi kriisitilanteissa hetkellisesti.

Projektio (projection) tai heijastaminen tai sijoittaminen. Henkilö tulkitsee omat kielletyt tunteensa tai ajatuksensa tiedostamatta ja virheellisesti toisten henkilöiden ominaisuuksiksi.

Rationalisaatio (rationalization) tai järkeistäminen. Henkilö käyttää tiedostamatta järkeviltä näyttäviä ja sosiaalisesti hyväksyttäviä, mutta virheellisiä selityksiä omalle tai toisten käyttäytymiselle.

Projektiivinen identifikaatio. Henkilö kohdistaa omat ei-hyväksytyt tunteet ja ajatukset toiseen henkilöön. Esimerkki vääristämisestä.

Acting out. Henkilö reagoi pikemmin toiminnan kuin harkinnan kautta ottamatta huomioon omaan toimintaansa liittyviä kielteisiä seurauksia.

Passiivinen aggressiivisuus. Henkilö ilmaisee aggressiivisia tunteita toisia kohtaan epäsuorasti.

Viaporimaalisk2016

Alun perin psyykkisiä defenssimekanismeja käsiteltiin minän tiedostamattomina suojautumiskeinoina psykoanalyyttisessä teoriassa. Ajatuksena teoriassa on, että psyykkisten oireiden taustalla on mielen sisäisiä ristiriitoja ja tekijöitä, jotka eivät tule tietoisuuteen eli joita henkilö ei mielessään tunnista. Defensseihin liittyvät monet näkemykset ovat kiistanalaisia. Käsitettä on myös alettu käyttää laajemmin ja arkisemmin. Defensseiksi on toisinaan luokiteltu myös henkilön tietoisia puolustuskeinoja. Keinojen jaottelu henkilön tiedostamattomiin, tiedostumattomiin tai tunnistamattomiin puolustusmekanismeihin (defensseihin) ja toisaalta tietoisiin pyrkimyksiin perustuviin coping-keinoihin ei ole aina selkeä eikä ongelmaton. Sekavuutta aiheuttaa esim. se, että samaa keinoa voidaan käyttää niin tahtoen kuin tahtomatta.

  • Lisää käsitteitä (I):
  • Liittyminen toisiin (affiliation). Henkilö jakaa ongelmat toisten kanssa, mutta ei siirrä vastuuta muille. Esimerkki tasapainoisesta reagoinnista.
  • Sublimaatio. Henkilö kanavoi haitalliset tunteensa sosiaalisesti hyväksyttävään käyttäytymiseen, kuten urheilemiseen.
  • Suppressio. Henkilö työntää mielestään pois häiritseviä ongelmia ja tuntemuksia ja käsittelee ne asianmukaisessa tilanteessa.
  • Huomaathan, että asian työntäminen pois mielestä voi tapahtua tahtoen (suppressio) tai tahtomatta (repressio).

Päätietolähteet: Atkinsonien ja Hilgardin psykologian johdantokirja (2009, luku 13), Lönnqvistin et al. Psykiatria-kirja (2014, luku 1), vrt. Ottosonin Psykiatri-kirja (2004 s. 19), Anna Freudin Minän suojautumiskeinot (1936/1969).